Sisältöön »
 
 

Teksti: Jutta Rissanen, Suuri TaloExtra
Kuvat: Paula Osenius

Talon on suunnitellut arkkitehti Virve Rosberg.

Yksilöllinen pienen perheen kivitalo pääkaupunkiseudulla luonnon rauhassa.
Asuinrakennus ja viherhuone muodostavat yhdessä suojaisan pihapiirin.

  

Koti kukkulan laella

Kun arkkitehti ja rakentajaperhe löytävät yhteisen sävelen, voi lopputulos olla täydellisyyttä hipova kuten tässä kodissa. Kallion laelle rakennettiin suojaisa, kaksikerroksinen talo, jossa täyttyvät kaikki toiveet sisätilojen avaruudesta ja ympäröivän maiseman hyödyntämisestä.

Kaikki alkoi tietenkin tontin etsimisellä, jota ei tahtonut millään löytyä. Yhtenä suurena kriteerinä perhe piti mahdollisimman avaria näkymiä tontilta, uudesta kodista kun ei haluttu tuijotella ainakaan naapuritalon seiniä.

Lopulta eräänä harmaana loppusyksyn päivänä löytyi peltojen, kallion ja pienen metsikön rajaama tontti, joka kohosi korkeaksi kukkulaksi. Vuodenaika oli ikävin mahdollinen ja tontilla sijaitsi ränsistynyt talo, mutta paikka tuntui kaikesta huolimatta heti erittäin potentiaaliselta.

Kodin rakennusmateriaalia oli pyöritelty mielessä koko tontin metsästyksen ajan. Vaihtoehtoina oli vuoroin latomainen, puurakenteinen talo ja vuoroin kivitalo. Ainoa selvä asia oli alusta alkaen, että talosta haluttiin musta. Lopulta päädyttiin Jämerän kevytbetonitaloon.

Tontin hankinnan jälkeen ryhdyttiin kartoittamaan projektiin sopivinta arkkitehtiä. Paikalla käytettiin kaikkiaan kolmea eri kokelasta, mutta valituksi tulleen arkkitehti Virve Rosbergin näkemykset osuivat eniten yksiin perheen toiveiden kanssa. Jo hänen ensimmäinen versionsa talomallista tuntui omannäköiseltä, ja siitä sitten lähdettiin viimeistelemään taloa täydelliseksi.

Perheellä oli varsin maltillisia toiveita kodin suhteen. Eniten toivottiin lofthenkisiä tiloja sisälle ja mahdollisimman suuria ikkunoita, jotka toisivat runsaasti valoa ja joista näkisi kauas maisemaan. Lisäksi talon muodoksi toivottiin ratkaisua, joka mahdollistaisi suojaisan piha-alueen.


Pitkiä näkymiä

Virve suunnitteli tontille kahden erillisen talon kokonaisuuden, joiden väliin jää terassikannella katettu sisäpiha. 177-neliöinen asuinrakennus on osittain kaksikerroksinen ja sen toisella sivulla on jatkeena autokatos. 

Vastapäätä kotia on 23-neliöinen, katoksellinen piharakennus, jossa on viherhuone.

Kodin yläkerrassa sijaitsevat yksityiset tilat: kaksi pienenpää makuuhuonetta ja hyvin tilava master bedroom.

Lähes koko alakerta on puolestaan yhtenäistä, loft-henkistä avotilaa. Kokonaisuus on mielenkiintoinen, sillä arkkitehtuuria on elävöitetty leikittelemällä tilojen eri korkeuksilla.

Keskellä sijaitsevat keittiö ja ruokailutilat ovat tasakattoisia, ja olohuonetta hieman matalampina tiloina intiimejä ja tunnelmallisia. Olohuone, joka sijaitsee keittiön ja ruokailutilan jatkeena yksikerroksisessa osassa, on tehty muita tiloja hieman korkeammaksi ja viistokattoiseksi. Toisella puolella keittiötä ovat sauna ja pesuhuonetilat omassa rauhassaan.

Kotiin haluttiin pitkiä näkymiä tiloista toiseen ja toive toteutui sisätilasuunnittelussa täydellisesti. Yksi mieluisimmista paikoista kodissa on olohuoneen päädyssä, ikkunan edessä oleva Vitran Eames –nojatuoli, jossa istumalla näkee koko alakerran yhdellä silmäyksellä. Pienellä tuolin pyöräytyksellä näkymä vaihtuu ikkunoista avautuvaan, rauhoittavaan maisemaan ja taas hieman käännähtämällä nähdään talojen välinen suojaisa terassi.

Toinen lempipaikoista on jalavapuisen keittiönpöydän ääressä. Kun edessä olevat suuret liukuovet ovat auki, koti tuntuu jatkuvan ulos avautuvaan maisemaan saakka.


Selkeälinjainen sisustus

Perheen sisustustyyli on moderni. Periaatteena on, että kotiin ostetaan mieluummin vain muutamia, huolella harkittuja huonekaluja. Eniten mieleen ovat nimenomaan muotoilun klassikot, kuten olohuoneen Eames.

Valittu sisustustyyli nostaa erityiseen asemaan tilojen kiinteät ratkaisut, kuten ikkunat ja ovet, sekä pintamateriaalit.

Lattiaksi koko kotiin haluttiin ehdottomasti eleetön, vaaleasävyinen mikrosementtilattia, joka mahdollisti myös listattomuuden. Välioviksi valittiin karmittomat ovet, jolloin seinäpinta säilyy kauttaaltaan hyvin sileänä. Pehmeyttä kotiin tuo seinien maaliväriksi valittu hiekanruskea sävy.

Erittäin keskeisessä roolissa kodissa ovat suuret maisemaikkunat ja lasiliukuoviseinät. Niitä toivottiin kotiin runsaasti, vaikka niiden tiedettiinkin olevan melko hintavia.

Ikkunat toimivat tässä kodissa sisustuselementtinä, mustakarmisista ruutuikkunoista sisään lankeava valo luo varjoja päivänkierron mukaan sisälle betonilattiaan tai ulos terassille. Vahvat karmit ovat myös kuin taulujen kehyksiä, joista maisema näkyy. Liukuoven avauksella taas tila laajenee tarpeen mukaan sisäpihalle ja ulkoapäin katsottuna valaistut sisätilat tuntuvat joka kerta kutsuvilta.

Sisätilojen valoisuus maksimoitiin asentamalla alakertaan ikkunoita kolmeen eri ilmansuuntaan, mikä tuo tiloihin ristivaloa.

Myös yläkertaan johtava portaikko toteutettiin Virve Rosbergin suunnitelmien mukaan. Se asennettiin tarkoituksellisesti osittain suuren maisemaikkunan eteen, jolloin sahalaitainen porrasprofiili tulee näyttävästi esille myös ulkoa katsottuna.

Kuten aina uuteen kotiin muutettaessa, sisustus ei ole saman tien yhdellä kertaa valmis. Tämän perheen sisäänmuutto uuteen kotiin tapahtui reilu vuosi tontin oston jälkeen lumettomana joulukuuna, jolloin ikkunoista avautuva näkymä oli vain synkeitä harmaan eri sävyjä. Tuolloin sisustaminen ja huonekalujen hankinta ei tuntunut mielekkäältä. Perheellä onkin ajatuksena sisustaa koti loppuun harkiten ajan kanssa. Ajatus tuntuu jo nyt kutkuttavalta - minkälaisen muodon sisätilat saavat loppuun saakka sisustettuna. Tärkein kaikista, tunnelmallisuus, on kuitenkin jo saavutettu.