Jämerä kivitalon täyskivirunko

Kirjoittaja

Minna Korpi

Tuoteasiantuntija

”Aidossa täyskivitalossa myös yläpohja on kiveä” -Jari Malkamäki, toimitusjohtaja, Jämerä Kivitalot Oy

Jämerä -talo on mahdollista tehdä yläpohjaa myöten täyskivirunkoiseksi. Sana ”mahdollinen” tosin on vähän vähättelevää, sillä kevytbetonituotteiden ominaisuudet ja koko rakennusjärjestelmä tukevat erinomaisesti täyskivirunkoisen talon rakentamista.

Kaiken takana on runsas tuotevalikoima

Karkaistujen kevytbetonituotteiden valikoima on laaja. Bauroc (Jämerän emoyhtiö) valmistaa erilaisten ulko- ja väliseinäharkkojen lisäksi monia raudoitettuja tuotteita. Ulko- ja väliseinien ikkunoiden ja ovien ylityspalkit ovat valmiita elementtejä, samoin esim. porrasaskelmat. Kellarin seinätkin voidaan tehdä elementeistä. Tasoelementtejä käytetään kerrosten välisinä välipohjan elementteinä ja yläpohjan eli kattorakenteen kantavana tasona. Yksiaineisten ulkoseinäharkkojen lisäksi kivirakenteinen yläpohja tekee Jämerä-taloista erityisen muiden kivitalojen joukossa.

Eristävä ja palamaton, yläpohjankin materiaali

Yläpohjassa 250 mm kevytbetonielementin päälle tulevat kattoristikot ja lämmöneristeet, mutta koska kevytbetonikin itsessäänkin eristää, ei eristettä tarvitse aivan niin paljoa. Tasoelementtiä käytettäessä yläpohjassa, on talon runko kokonaan kiviaineinen. Ajatus on hyvä ainakin siinä mielessä, että kevytbetoni on palamaton materiaali ja tällöin ei katon taso, jonne lämpö nousee, ole rakennuksen heikoin lenkki. Tasoelementin palonkestävyysluokka on REI90, eli se säilyttää kantavuuden, estää tulen leviämisen ja eristää vähintään 90 minuutin ajan.

Kolmas pointti ja pari extraa

Kolmas positiivinen asia on rakennuksen ilmanpitävyys. Vuonna 2009 silloinen Tampereen teknillinen yliopisto julkaisi laajan tutkimusraportin uudehkojen pientalojen rakennuskannasta ja kivitalot, joissa oli kiviyläpohja, olivat merkittävästi tiiviimpiä kuin kivitalot, joissa oli puuyläpohja*. Samaan hengenvetoon on toki todettava, että rakennusten tiiviyteen on tutkimusajankohdan jälkeen kiinnitetty paljon enemmän huomiota ja sekä ohjeistus että tiivistystuotteet ovat parantuneet, joten nykyään myös puuyläpohjaliitokset tehdään tiiviimmin. Vastaavaa tutkimusta ei ole tehty viime aikoina, mutta kiviyläpohjan etuna edelleen on seinän ja kiviyläpohjan sekä läpivientien yksinkertainen ja helppo tiivistys sekä pitkäaikaiskestävyys siinä mielessä, että tiiviys ei ole höyrynsulkukalvon tai tiivistysteippien varassa, eikä siihen myöskään vahingossa synny ilmavuotoja esim. kiinnitysten yhteydessä.

Tiiviydellä ja kiviyläpohjalla on positiivinen vaikutus palonkestävyyden lisäksi myös yläpohjan ääneneristävyyteen. Kantavasta kiviyläpohjasta, joka kestää hyvin päälle astumista, on myös hyötyä niin rakennusvaiheessa, mutta myös silloin kun katolla myöhemmin tehdään rakenteiden tai esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän huoltoa tai kuntotarkastusta.

Mitä pitää huomioida kivirakenteisen yläpohjan suunnittelussa?

Se, että yläpohja voidaan tehdä kivirakenteisena, vaatii toki huomioimista alapuolisissa kantavissa rakenteissa, mutta ei sen enempää mitä välipohjankaan osalta. Elementit ovat pisimmillään 6 metriä pitkiä ja ne tulee tukea alapuoliseen kantavaan runkoon, yleensä seinään. Toki elementit voi tukea myös teräspalkin päälle, jos kantavaa seinälinjaa ei löydy tai sitä ei haluta rakentaa. Jämerän arkkitehtisuunnitteluohjeessa on esitetty selkeästi tietoa, miten kantavat linjat huomioidaan suunnittelussa ja välipohjan läpiviennit keskitetään.

Kivirakenteinen yläpohja on myös tulevaisuuden ratkaisu

Perinteisen Jämerä -talon tunnistaa yleensä välipohjan ja yläpohjan alapinnassa 600 mm välein toistuvasta pitkittäissaumasta, sillä historiassa on ollut selvästi enemmän sääntö kuin poikkeus, että yläpohja oli myös kevytbetonia ja elementit jätettiin näkyviin. Näin varmistettiin muun muassa huonekorkeiden maksimointi. Nykyään saumoja ei halutessa enää näy, sillä ne voidaan pinnoittaa yli tai tehdä kattoon alaslaskuja esim. taloteknisten ratkaisujen sijoittamiseksi.

”Useiden etujen vuoksi Jämerän täyskivirunko on erinomainen ratkaisu vielä tänäkin päivänä.”

* Vinha et.al. Asuinrakennusten ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energiatalous. 2009. Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti; Vol. 140.