Mitä sinun unelmien kivitalo maksaisi?

Rakentaminen on eri aluilla Suomessa eri hintaista. Suurin muuttuja on yleisesti työn hinta ja saatavuus, mutta myös tonttien ja rakennusmääräysten vaatimuksissa on eroja.

Tontti on rakennuksen suunnitteluun eniten määräävä ja rajaava asia. Kohteen budjetointi on käytännössä järkevää vasta sitten kun tietää suurin piirtein mitä ja minne on rakentamassa. Tähän vaikuttaa muun muassa rakennusoikeuden määrä, maaperä ja sen kaltevuudet ja kantavuus, naapurusto, kaava/rakentamismääräykset alueella, pohjaveden syvyys ilmansuunnat ja monet muuta asiat.

Kivitalo on arvotalo, joka pitää hintansa tontilla kuin tontilla. Silti on selvää, että yksilöllisen kivitalon rakentaminen ei ole taloudellisesti järkevää mille tahansa tontille, sillä yksilöllinen kivitalo tulee aina kalliimmaksi toteuttaa kuin vastaavankokoinen puutalo jonkun puutalovalmistajan mallistosta. Kivitalo kannattaakin siksi rakentaa sen arvoa korostavalle tontille.

Kivitalo voidaan rakentaa pienellekin tontille, sillä rakennusosat- ja elementit itsessään ovat melko pieniä ja toimitettavissa tontille sopivissa erissä. Yleisesti ottaen, kun rakennetaan normaalikokoista pientaloa, suositellaan käytettäväksi vähintään 500-1000 neliömetrin suuruista tonttia.

Tontti on haastava esimerkiksi, jos siinä on paljon louhittavaa maaperää tai paalutustarvetta, isoja korkeuseroja tai jos tontti on vaikeasti saavutettavissa. Myös tontti, jossa on purettava rakennus, voidaan tulkita haastavaksi kustannusten näkökannasta.

Laskin hyödyntää bruttoalaa (brm²), eli kokonaisalaa, mikä tarkoittaa rakennuksen kaikkien kerrosten yhteenlaskettua ulkoseinien ulkopintojen mukaan laskettua pinta-alaa. Tämä on eri kuin käytettävissä oleva pinta-ala, eli huoneistoala (htm²) tai rakennusoikeudellinen kerrosala (krsm2), missä esimerkiksi ulkoseinän paksuuden ollessa yli 250 mm, katsotaan ylimenevä osa sallituksi rakennusoikeuden ylitykseksi.

Rakennuksen nurkkien määrällä ja sitä kautta rakennuksen muodolla on merkittävä kustannuksellinen vaikutus rakentamisen kustannukseen. Lähtökohtaisesti tällä tarkoitetaan ulkoseinien nurkkia, jotka lähtevät perustuksista alkaen. Myös sillä, suunnitellaanko talon kantavat rakenteet kivestä toteutettaviksi, on iso merkitys kustannuksiin.

Rakennuskustannusten näkökannasta edullisinta on rakentaa kivitalo mahdollisimman moneen kerrokseen, sillä näin minimoidaan talon ulkovaipan ja vesikaton pinta-ala, sekä maatöiden määrä.

Kellari lasketaan osaksi edellä määrittelemääsi koko rakennuksen kokonaisalaa (brm²). Jos esimerkiksi kaksikerroksisen rakennuksen kokonaisalaksi on määritelty 180m² ja siihen lisää kellarin, tulee yhden kerroksen kokonaisalaksi näin ollen 60brm². Usein esitetään, että kellarikerrokseen sijoittuvat tilat olisivat jotenkin erityisen edullisia rakentaa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan tilojen käyttötarkoitus määrittelee kustannuksen, ei se onko tila maanpinnan alla vai päällä.

Paritalo on yleisesti ottaen kahden asunnon talo, joilla on yhteinen seinä. Townhouse on erillistalo, jolla ei ole yhteistä seinää naapurin kanssa, vaan ulkoseinät ovat vain varsin lähellä toisiaan. Laskennassa huomioidaan vain yksi asunto, eli päätyasunto tai ns. paritalon puolikas. Näin ollen neliöt tulee kirjata asuntokohtaisesti

On hyvin yleinen tapa tuoda useampikerroksiseen taloon tilan tuntua jättämällä välipohja joiltain osin rakentamatta ja korottamalla näin kyseisen tilan huonekorkeutta. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tämä tehdään hyötyneliöiden ja joskus myös kustannus- ja energiatehokkuuden kustannuksella.

Valitse tähän haluamasi ikkuna- ja oviaukkojen osuus ulkoseinän pinta-alasta. Normaalisti kivitaloissa tämä on normaalia isompi, eli 20%-25%. Mikäli taloon halutaan liukuva ulko-ovi, saattaa tämä pinta-ala nousta helposti 30% suuruiseksi.

Tontin maaperä määrittelee perustamistavan. Mikäli tontin maaperä on kantava, mutta ei kallioinen, riittää normaali anturaperus hyvin. Pehmeään maahan tarvitaan paalutus ja sitä kautta paaluanturat ja useimmiten myös tuulettuva alapohja. Kallioinen, eli louhittava perustus toteutetaan normaalisti anturaperusteisesti louhinnan jälkeen.

Yleisin anturaperustuksissa käytettävä alapohjarakenne on maanvarainen, eli lattia valetaan, maanpinnan ja eristeiden päälle betonista. Mikäli tontti paalutetaan, tulee alapohjasta yleisesti tuulettuva, jolloin alapohjarakenteet tulevat rakennettavaksi betonielementeistä. Toki myös anturaperusteisen alapohjan voi halutessaan rakentaa tuulettuvaksi.

Kivitaloon on mahdollista tehdä kivirakenteinen yläpohja, mikä tarjoaa puuyläpohjaa paremman tiiveyden, lämmön-, äänen- ja paloneristyksen. Tällöin tulee huomioida, että elementtien jänneväli on rajoittunut, mikä vaati kantavien seinien suunnittelun enintään 6 metrin välein aina perustuksista alkaen.

Seinäneliön rakentamisen kustannus on lähes sama kaikilla harkkoratkaisuilla. Seinän paksuus vaikuttaa eniten hintaan. Yleisin käytössä oleva ulkoseinävahvuus on 375/400mm, mutta mikäli haluaa maksimoida lämmön- ja ääneneristyksen, 500mm ulkoseinä on siinä paras vaihtoehto. On hyvä huomioida, että käytännössä 0,10 U-arvolla ja 0,20 U-arvolla varustetun seinän energiatehokkuus on niin lähellä samaa, että lämmityskustannuksissa ero on marginaalinen, jos ei aivan olematon. Ulkoseinäpaksuus onkin enemmän arkkitehtoninen, kuin tekninen päätös.

Talon lämmitysjärjestelmä tulee mitoittaa talon koon ja sijainnin mukaisesti. Hyvin yleinen ja suosittu lämmitysmuoto on maalämpö, mutta kannattaa huomioida, että sen hyödyt tulevat esiin vasta kun lämmitettävä pinta-ala lähestyy 200m2. Käytännössä se on sähkölämmitys siinä missä muutkin lämmityspumput. Maalämpöä ei myöskään saa kaikkialle rakentaa (pohjavesialueet, kaivosalueet jne.), mikä kannattaa ottaa huomioon lämmöntuottoa mietittäessä. Jos esimerkiksi alueella on kaukolämpömahdollisuus, kannattaa sitä harkita.

Kivitalot varustetaan ja kalustetaan yleensä varsin laadukkaiksi, jolloin Hyvä-tasokin on jo varsin hyvä. Tekniikassa ja sisustuksessa on käytännössä ´taivas rajana´, joten on varsin vaikeaa hahmottaa mitä esimerkiksi Ylellinen kenenkin mielestä tarkoittaa. Tämä on yksi suurimmista yksittäisistä muuttujista mitä tulee rakentamisen kustannuksiin.

Jos esimerkiksi haluat taloosi kellarin, jossa ei ole asuintiloiksi laskettavia huoneita (esim. varasto), merkkaa tähän tuon tilan osuus. Huom! tämä valinta kasvattaa päärakennuksen kokonaisalaa (brm²)

Jos haluat päärakennuksen alle tai siihen kytkettynä olevan autotallin, merkkaa tähän autotallin kokonaisala, mikä lisätään päärakennuksen kokonaisalaan.

Jos haluat päärakennukseen kytkettynä kivirakenteisen autokatoksen ja/tai varaston, lisää sen kokonaisala tähän, mikä lisätään päärakennuksen kokonaisalaan.. Hyvä nyrkkisääntö on, että yhden auton talli on kokonaisalaltaan vähintään 20-25 brm². Varasto on noin 10 brm²

Jos haluat päärakennuksen lisäksi erillisen kivi+puurakenteisen lämpimän autotallin ja varaston, lisää sen kokonaisala tähän. Hyvä nyrkkisääntö on, että yhden auton talli on kokonaisalaltaan vähintään 20-25 brm². Varasto on noin 10 brm²

Jos haluat päärakennuksen lisäksi erillisen kivi+puurakenteisen kylmän autokatoksen tai varaston, lisää sen kokonaisala tähän. Hyvä nyrkkisääntö on, että yhden auton katos on kokonaisalaltaan vähintään 20-25 brm². Varasto on noin 10 brm²

Laskin laskee oletuksena, että talossa on aina 10 brm² joko terassia tai parveketta. Jos haluamasi määrä ylittää tämän, lisää ylitystä vastaava pinta-ala (brm²) tähän.

Merkkaa tähän lasipinta-ala, eli kuinka paljon lasitettua pintaa (terassilasia tai kaidetta) on. Esimerkiksi 10m² suuruisessa, kahdelta sivulta lasitetussa terassissa on lasipinta-alaa noin 20m².

Voit tähän määrittää lisäkustannuksia, joita tiedät rakentamisessasi tulevan. Tällaisia ovat esimerkiksi ulkoporealtaat, uima-altaat, viinikellarit jne.

Tähän kirjaamasi asiat kirjautuvat laskentaerittelyyn, minkä voit tilata sähköpostiisi painamalla ”erittely” painiketta.