Uusi Rakentamislaki ja sen vaikutukset pientalorakentamiseen

Kirjoittaja

Jari Malkamäki

Toimitusjohtaja

Suomessa rakentamisen sääntely uudistui merkittävästi 1.1.2025, kun uusi Rakentamislaki korvasi aiemman Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL). Tämä muutos vaikuttaa laajasti rakennushankkeisiin, ja erityisesti pientalorakentajat kohtaavat uusia vaatimuksia ja velvoitteita. Rakennuttajien vastuut laajenevat, lupaprosessit muuttuvat ja uusi laki tuo mukanaan myös ympäristövaikutusten tarkemman arvioinnin.

Keskeiset muutokset pientalorakentajille

1. Yksi uusi lupamuoto: rakentamislupa

Uuden lain myötä kaikki rakentaminen tapahtuu yhden lupamuodon, rakentamisluvan, kautta. Toimenpidelupa on poistunut, ja rakentamislupaa edellyttävien hankkeiden kynnys on noussut. Rakentamislupa vaaditaan, jos:

• Kyseessä on asuinrakennus.
• Rakennuksen koko on yli 30 m² tai 120 m³.
• Katoksen koko on yli 50 m².
• Rakennukseen tehdään muutoksia, joilla on ”vähäistä suurempi vaikutus” kaupunkikuvaan tai maisemaan. Tämä koskee myös sitä, jos lupavaatimuksesta vapautettu katos tai lisärakennus kytketään suoraan tai välillisesti olemassa olevaan rakennukseen. Tällöin tämä tulkitaan laajennukseksi, mikä on luvanvaraista.

2. Rakennuttajan vastuut ja velvollisuudet

Rakennuttajalla, eli rakennushankkeeseen ryhtyvällä, on jatkossa selkeästi laajempi vastuu hankkeensa toteutuksesta ja valvonnasta. Muutamia keskeisiä muutoksia:

• Laadunvarmistus on rakennuttajan vastuulla. Rakennusvalvonta ei ole ensisijainen laadun tarkastaja, vaan se voi vain valvoa, täyttävätkö hankkeen vastuuhenkilöt tehtävänsä.
• Erityissuunnitelmat toimitetaan erikseen lupavaiheessa tai työn edetessä, ja niiden tarpeen on oltava perusteltu.
• Rakennuttajalla on myötävaikutusvelvollisuus, eli hänen on edistettävä hankkeen osapuolten välistä yhteistyötä rakentamisen laadun parantamiseksi.

3. Uudet pätevyyssäännökset suunnittelijoille ja työnjohtajille

Rakentamislain myötä rakennushankkeen vastuuhenkilöiden pätevyyksiä arvioidaan keskitetysti eikä kuntakohtaisesti. Ennen vuotta 2025 myönnetyt FISE-pätevyydet säilyvät voimassa, mutta uusien pätevyyksien arviointi siirtyy Ympäristöministeriön valtuuttamille toimielimille, kuten SETI, Kiwa Inspecta ja FISE.

Tämä tarkoittaa, että pientalohankkeissa vastaavien työnjohtajien ja suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset voivat nousta ja määräykset tiukentua. Mikäli henkilöllä ei ole osoittaa kokemusta vastaavista hankkeista viimeisen viiden vuoden ajalta, hän tarvitsee virallisen pätevyystodistuksen.

4. Ympäristövaikutusten arviointi ja ilmastoselvitys

Rakentamislaki tuo mukanaan vahvemman painotuksen vähähiilisyyteen ja elinkaariajatteluun. Alun perin kaikki rakennushankkeet olisi pitänyt arvioida hiilijalanjäljen perusteella, mutta pientalot ja korjausrakentaminen on tällä hetkellä rajattu pois tämän vaatimuksen piiristä.

Siitä huolimatta, rakennuttajien tulee:

• Toimittaa ilmastoselvitys rakennusvalvonnalle loppukatselmuksen yhteydessä.
• Esittää rakennustuoteluettelo lupavaiheessa ja päivittää se toteuman mukaiseksi hankkeen valmistuttua.
• Noudattaa kiristyviä energiatehokkuusmääräyksiä.

5. Purku- ja jäteselvitys

Jos rakennushanke edellyttää purkamista, rakennuttajan on esitettävä purkumateriaali- ja jäteselvitys. Tämä koskee kaikkia kohteita, joissa purkumateriaalien määrä ylittää 100 m² tai 10 tonnia. Selvityksessä on ilmoitettava:

• Purettavien materiaalien määrä.
• Vaaralliset jätteet ja rakennuspaikalta poiskuljetettavat maa- ja kiviainekset.
• Jätteiden ja materiaalien lopulliset toimituspaikat.

6. Lupakäsittelyajat ja digitalisaatio

Rakennusvalvonnan on käsiteltävä rakennuslupahakemukset 3-6 kuukauden sisällä, mutta tämä vaatimus tulee voimaan vasta 1.1.2026. Uusi lainsäädäntö tuo myös lisää digitalisaatiota, ja rakennuslupahakemukset siirtyvät asteittain tietomallimuotoon. Käytännössä tämä voi tarkoittaa tarkempia suunnitelmia ja lisävaatimuksia digitaalisessa muodossa.

Johtopäätökset

Uusi rakentamislaki tuo pientalorakentamiseen enemmistölle lisäbyrokratiaa, mutta myös selkeyttää vastuukysymyksiä. Rakennuttajien on varauduttava aiempaa tarkempaan dokumentaatioon, erityisesti energiatehokkuuden, purkumateriaalien ja laadunvarmistuksen osalta. Lupaprosessi voi alkuvaiheessa hidastua, mutta digitalisaation myötä se saattaa pitkällä aikavälillä helpottua.

Pientalorakentajille ja -rakennuttajille tärkeintä on:

• Ymmärtää omat vastuut ja myötävaikutusvelvollisuus hankkeen eri osapuolten kesken.
• Hakea asiantuntevat suunnittelijat ja työnjohtajat, joilla on riittävät pätevyydet.
• Varautua tarkempaan dokumentointiin rakennusluvan hakemisessa ja rakennusprojektin eri vaiheissa.

Rakentamislaki muuttaa pientalorakentamista perusteellisesti, ja uuden lain sisältöä kannattaa seurata aktiivisesti myös tulevien tarkennusten ja asetusten osalta.

Rakennusvalvonnoille ympäri Suomen uudistunut rakentamislaki tuo ylimääräisiä haasteita ja viiveitä rakennuslupien käsittelyssä. Mikäli aikoo rakentaa tulevana kesänä, kannattaa rakennuslupahakemus laittaa sisään nyt.