Pientalon vähähiilisyyden arviointi

Rakentamisen aiheuttamia ilmastovaikutuksia voidaan arvioida laskemalla rakennukselle ns. hiilijalanjälki. Hiilijalanjäljen laskennassa arvioidaan rakennuksen koko eliniän ilmastovaikutukset, mukaan lukien rakennustuotteiden valmistus ja lopulta purkuvaihekin. Hiilijalanjälki muodostuu rakentamisvaiheen päästöpiikistä, tasaisesta energiankulutuksesta elinkaaren aikana sekä korjausten ja elinkaaren lopussa purkuvaiheen aiheuttamista päästöpiikeistä.

Rakennuksen vähähiilisyyden arviointi on tulossa uuden rakentamislain myötä pakolliseksi, mutta ei (ainakaan vielä) pientaloille. Uudisrakennuksille tulee tehdä ns. ilmastoselvitys, jossa arvioidaan rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki, jolla tarkoitetaan puolestaan ilmastohyötyjä, jotka syntyvät rakennushankkeen myötä. Tähän arviointiin kehitetyssä laskentamenetelmässä on yhtenäistetty rakennuksen käyttöiäksi 50 vuotta, vaikka todellisuudessa elinkaari onkin tätä pidempi.

Rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusmateriaalit

Pientalossa käytettävät materiaalit ja niiden valmistuksen hiilipäästöt ovat yksi iso osa koko rakennuksen hiilipäästöistä. Rakennusmateriaalivalmistajat voivat selvittää tuotteidensa ympäristövaikutukset ja teettää EPD-ympäristöselosteita. EPD-ympäristöselosteissa esitetään tuotteen ympäristövaikutukset koko tuotteen elinkaaren ajalta; raaka-aineiden hankinnasta rakennuksen elinkaaren loppuun. Selosteesta saadaan tiedot tuotteen valmistamisen aiheuttamista päästöistä, joita tarvitaan rakennusten hiilijalanjälkilaskelmissa.

Kevytbetonin valmistus on kiviaineiseksi tuotteeksi vähäpäästöistä. Tämä johtuu mm. seuraavista seikoista:

• tuote on kevyt ja huokoinen, joten raaka-aineiden tarve vähäinen
• valmistuksessa käytetään tehtaan läheltä saatavia tai vähäpäästöisiä raaka-aineita
• tehtaan sähköenergiana käytetään uusiutuvaa energiaa
• tuotantolaitokset ovat uusia ja moderneja ja prosessissa hyödynnetään mm. höyrykarkaisuprosessissa syntyvää lämpöä ja kondenssivettä
• tuotannossa syntyvä leikkausjäte voidaan kierrättää takaisin tuotantoon 100%

Rakennusmateriaalien valinnassa kannattaa suosia vähäpäästöisiä materiaaleja. Kuitenkin nykyään rakennusmateriaalien valmistusta suuremmat päästöt tulevat käytön aikaisesta energiankulutuksesta, joten materiaalin valinnassa tulee huomioida rakenteiden energiatehokkuus, kestävyys ja vähäinen huolto- ja korjaustarve.

Suunnittelu

Jämerä kivitalon hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa erilaisilla suunnitteluratkaisuilla ja -valinnoilla. Näistä voi keskustella arkkitehdin kanssa tai kysyä lisätietoja Jämerältä. Vähähiilisyyden kannalta tärkein valinta on rakennuksen lämmitysmuodon valinta; lämpöpumppuratkaisut yleensä ovat hiilijalanjäljeltään parhaimpia valintoja. Myös tehokkaat tilat ja neliöt ovat keino pienentää rakennuksen hiilijalanjälkeä. Kaikki hyvät valinnat eivät toisaalta näy hiilijalanjälkilaskelmissa. Tällaisia ovat esim. rakennuksen sijainti (hyvä joukkoliikenneyhteys ja pyöräilyetäisyys) tai tilojen muuntojoustavuus käyttötarpeen mukaan.

Kestävän rakentamisen periaatteena on edelleenkin rakentaa rakennus, jolla on pitkä elinkaari, vähäinen huolto- ja korjaustarve ja joka myös toiminnaltaan ja arkkitehtuuriltaan kestää aikaa ja vastaa asukkaiden toiveita.

Rakentaminen

Rakentamisvaiheen osuus rakennuksen hiilipäästöistä on suhteellisen vähäinen. Tulevaisuudessa työmaalla käytettävät koneet ja laitteet tulevat sähköistymään, jolloin päästöt pienenevät entisestään. Tällä hetkellä iso vaikutus ympäristön eteen työmailla voidaan tehdä:

•  ehkäisemällä syntyvän jätteen määrää ja välittämällä ylijäävät tuotteet erilaisiin kierrätysmyymälöihin
• lajittelemalla työmaalla syntyvä jäte
• käyttämällä työmaalla vihreää sähköä

Rakentamisvaiheessa vaikutetaan kuitenkin moneen energiatehokkuuteen ja vähähiilisyyteen vaikuttavaan asiaan. Esimerkiksi rungon ja läpivientien huolellinen tiivistys on erittäin tärkeää rakennuksen käytön aikaisen energiankulutuksen kannalta

Kevytbetonirakenteiden etu rakentamisvaiheessa on niiden keveys, jolloin kuljetuksen päästöt ovat pienemmät kuin muiden kiviaineisten rakennusmateriaalien. Materiaalia on myös helppo työstää tarkasti, mikä minimoi jätteiden syntymisen rakentamisen aikana.

Rakennuksen käyttö

Rakennukselle tavoitellaan mahdollisimman pitkää elinkaarta ja siksi rakennuksen käytön aikaisella energiankulutuksella on merkittävä osuus hiilipäästöjen osalta. Tehtyjen suunnitteluratkaisujen (mm. lämmitysmuoto, energiatehokkaat rakenteet) lisäksi, käytön aikana oleellista on huolehtia teknisten järjestelmien ja rakennuksen huollosta ja korjauksista ajoillaan.

Kevytbetoniharkoilla on hyvä lämmöneristyskyky. Massiivisena ja yksiaineisena materiaalina rakenne pystyy myös varaamaan sekä sisäilman lämpöä että auringon säteilylämpöä. Tämä vähentää rakennuksen lämmitys- ja jäähdytystarvetta.

Energian ja veden kulutusta kannattaa seurata ja havaita muutokset ajoissa. Asumistottumuksilla on suuri merkitys ja kannattaa miettiä, voiko tottumuksia muuttaa, esim. alentaa huonelämpötilaa. Sähkö- ja vesikalusteissa kannattaa panostaa erilaisiin energiaa säästäviin ratkaisuihin, esim. säädettäviin valaistusjärjestelmiin ja vettä säästäviin kalusteisiin.

Lisätietoa ja vinkkejä asumiseen saa esimerkiksi täältä »

Sanastoa

Ilmastonmuutoksen kannalta ihmisen toiminnan tuottamien kasvihuonekaasujen määrä on oleellista. Laskennassa eri kasvihuonekaasut ja niiden ilmastovaikutukset on muutettu hiilidioksidiekvivalenteiksi, eli yhdeksi yksiköksi, jolla voidaan kuvata eri kaasujen yhdistettyä vaikutusta. Siksi yleensä puhutaan hiilijalanjäljestä, hiilipäästöstä jne.

• Kasvihuonekaasu: Yhdiste, joka ilmakehässä ollessaan absorboi lämpöä ja palauttaa siitä osan takaisin maapallolle. Kasvihuonekaasuja ovat mm. hiilidioksidi, metaani ja CFC-yhdisteet. Kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvu johtaa ilmaston lämpenemiseen.
• Hiilipäästö: Kasvihuonekaasupäästö, joka aiheuttaa ilmastonmuutosta. Myös käytetään sanaa ilmastopäästö
• Hiilineutraali: Tilanne, jossa rakennuksen elinkaaren aikana aiheuttamat ilmastopäästöt ja toimet, joilla on pystytty poistamaan kasvihuonekaasuja ilmakehästä ovat tasapainossa eli ns. kumoavat toisensa. Huom. usein rakennuksen ja tuotteiden osalta hiilineutraalius on saavutettu päästöjä kompensoimalla (eli ostamalla päästövähennystä investoimalla hankkeisiin, jotka on kehitetty vähentämään päästöjä)
• Hiilikädenjälki: Ilmastohyödyt, jotka eivät syntyisi ilman rakennuksen rakentamista. Yksikkö kgCO2e, eli kaikkien kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus on muunnettu hiilidioksidin vastaavaksi. Käytetään myös pinta-alaa ja vuotta kohti yksikköä kgCO2e/m²/a.
• Hiilijalanjälki: Rakennuksen ilmastovaikutusta kuvataan hiilijalanjäljellä. Yksikkö kgCO2e, eli kaikkien kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus on muunnettu hiilidioksidin vastaavaksi. Käytetään myös pinta-alaa ja vuotta kohti yksikköä kgCO2e/m²/a.