Karkaistun kevytbetonin keksiminen ja käyttöönotto rakentamisessa juontavat juurensa 1920-luvulle ja 1930-luvun alkuun. Suomalaisen karkaistun kevytbetonin keksijänä pidetään suomalaista Lohjan kalkkitehtaiden kemistiä Lennart Forsénia. Forsénin ja ruotsalaisen kollegan Ivar Eklundin kehittämän sementtipohjaisen reseptin mukainen tuotteiden valmistus aloitettiin v. 1934 Ruotsissa ja v. 1935 Suomessa. Ruotsalaisen reseptiikaltaan hieman erilaisen karkaistun kevytbetonin, joka tunnettiin nimellä kaasubetoni, teollinen tuotanto oli alkanut jo aiemmin 1920-luvun lopussa.
Lennart Forsén antoi keksinnölle nimeksi Siporiitti. Tarinan mukaan tuotteen nimi muuttui SIPOREX muotoon, kun Lohjan kalkkitehtaiden omistaja vuorineuvos Petter Forsström, Lennart Forsen ja Ivar Eklund juhlivat keksintöä. Yön pikkutunneila hotellin ikkunaan loisti vastapäisestä rakennuksesta REX-elokuvateatterin mainosvalo. REX, joka latinassa tarkoittaa kuningasta otettiin kuningasidean loppuliitteeksi:
SIPOREX (SI – silikaatti, PO – porositeetti (huokoisuus), REX – kuningasidea)
Siporexia ei enää valmisteta Suomessa. Siitä kehitettyä reseptiikkaa hyödynnetään kevytbetonivalmistuksessa ympäri Eurooppaa ja sitä on kehitetty jatkuvasti, ja kehitetään edelleen. Kehityksen pääpaino on energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamisessa.
Malmin lentokenttärakennus (v. 1938) oli Suomen ensimmäisiä rakennuksia, joissa käytettiin kevytbetonituotteita. Pyöreän osan ulkoseinissä oli alunperin 150 mm betonia sisäpinnalla kantavana rakenteena ja 125 mm kevytbetonia ulkopinnalla eristeenä.
Jämerä-kivitaloja myytiin aluksi LK-pientalot (Lohjan Kalkkitehdas) nimellä ”Keskon konttoreissa”. Lohjan kalkkitehdas järjesti 1974 suunnittelukilpailun, johon tuli peräti 163 ehdotusta, joista ensimmäisen palkinnon, 12 000 mk, voitti SAFA arkkitehdit Pekka ja Pirkko Piirta työllään ”Elko-Lego”.
Kilpailun jälkeen taloja alettiin myydä Jämerä-nimellä. Samalla kehitettiin myös Kestävä Kivitalo-konsepti, josta tuli menestys pientalomarkkinoilla. Jämerä on Suomen vanhimpia pientalomerkkejä ja pitkän historiansa ansiosta pitää ylivoimaisesti kärkipaikkaa rakennettujen kivisten pientalojen määrässä Suomessa.
Kuva: Jämerä Kuitia oli Forssan 1982 Asuntomessuvoittaja
Jämerä pitää yhdessä omistamansa Forte -tuotemerkin kanssa Asuntomessujen Paras Talo -äänestyksen ensimmäistä sijaa kuudella äänestysvoitollaan vuosina 1982, 2009, 2014, 2016, 2022 ja 2023. Asuntomessut ovat Suomen suurin kesätapahtuma, jossa messukävijät äänestävät mielestään parhaasta talosta, ja Jämerä on ollut toistuvasti suosituimpien talojen joukossa.
Vuoden 2022 Asuntomessuilla Naantalissa Jämerä-kivitalo Aurinkolinna voitti Paras messukohde- ja Paras sisustus -äänestykset. Tämä talo edusti kestävyyttä, energiatehokkuutta, kotimaisuutta ja helppohoitoisuutta, ja sen suunnittelussa oli huomioitu myös esteettömyys . Vuonna 2023 Loviisan Asuntomessuilla Jämerä voitti jälleen, tällä kertaa arkkitehti Eero Korhosen suunnittelemalla Villa Havet -talolla, joka voitti kaikki yleisöäänestyskategoriat.
Kuva: Asuntomessut järjesti ”Kaikkien aikojen parhaat messutalot” -äänestyksessä vuonna 2015. Äänestyksessä sijoitui upeasti toiseksi Kotkan Asuntomessuilla 2002 esitelty Jämerä Cubus.
Rakennetaan yhdessä unelmiesi kivitalo. Jätä yhteystietosi, niin olemme sinuun yhteydessä.