Massiivisen kevytbetonitalon energiatehokkuus syntyy kokonaisuudesta

Kirjoittaja

Jari Malkamäki

Toimitusjohtaja

Rakennuksen energiatehokkuudesta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein yksittäisiin lukuihin, erityisesti ulkoseinän U-arvoon. Tämä on ymmärrettävää – U-arvo on helppo mitata, vertailla ja markkinoida. Todellisuudessa rakennuksen energiankulutusta ei kuitenkaan ratkaise yksi rakenneosa tai yksittäinen arvo, vaan koko rakennuksen muodostama toimiva kokonaisuus.

Yksiaineinen kevytbetoniseinä – yksinkertainen ja toimiva rakenne

Jämerän kivitaloissa ulkoseinät toteutetaan 375 mm tai 500 mm paksuilla yksiaineisilla kevytbetoniharkoilla. Kevytbetonin erinomaiset lämmöneristysominaisuudet perustuvat sen huokosrakenteeseen: materiaalin sisällä olevat pienet ilmakuplat toimivat tehokkaina lämmöneristeinä.

Tämän ansiosta ulkoseinärakenne voidaan toteuttaa ilman erillisiä lisäeristeitä, mikä tekee rakenteesta:

• kosteusteknisesti turvallisen
• rakenteellisesti yksinkertaisen
• pitkäikäisen ja tasalaatuisen

Kun rakenne koostuu yhdestä materiaalista, vältetään monikerroksisten rakenteiden riskit, kuten virheelliset liitokset, eristekatkokset tai kosteuden tiivistyminen kerrosten väliin.

U-arvo ei kerro kaikkea

Yksiaineisten kevytbetonirakenteiden U-arvo on tyypillisesti hieman suurempi kuin vastaavan paksuisilla kerroksellisilla eristeharkkorakenteilla. Esimerkiksi yleisesti käytetty 400mm seinävahvuus:

• kevytbetoniharkko: U ≈ 0,20 W/m²K
• eristeharkko: U ≈ 0,17 W/m²K

Pelkästään näitä arvoja tarkastelemalla voisi helposti päätellä, että eristeharkkorakenne olisi energiatehokkaampi. Käytännössä näin ei kuitenkaan välttämättä ole.

Kevytbetonirakenteen merkittävä etu on sen tasalaatuinen lämmöneristävyys koko rakenteen alueella. Tämä korostuu erityisesti rakennusosien liitoskohdissa, kuten:

• ulkoseinän ja alapohjan liittymä
• ulkoseinän ja yläpohjan liittymä
• ikkuna- ja oviaukot

Näissä kohdissa yksiaineinen kevytbetonirakenne muodostaa pienemmät kylmäsillat kuin kerroksellinen rakenne, jossa eri materiaalien rajapinnat heikentävät kokonaisuutta.

Massiivisuus ja ilmanpitävyys tukevat energiatehokkuutta

Kevytbetonin massiivisuus tuo mukanaan lämpöteknisiä etuja, joita ei voi lukea suoraan U-arvosta. Massiivinen rakenne:

• varastoi lämpöä
• tasaa sisälämpötilan vaihteluita
• parantaa asumismukavuutta ympäri vuoden

Lisäksi yksiaineinen harkkorakenne on luontaisesti ilmanpitävä, mikä vähentää hallitsemattomia ilmavuotoja ja parantaa koko rakennuksen energiatehokkuutta.

Laskennallinen esimerkki tukee kokonaisajattelua

Jämerän julkaisemassa esimerkkilaskennassa (Talo Noppa) tarkasteltiin kahden eri runkoratkaisun vaikutusta rakennuksen E-lukuun ja ostoenergiankulutukseen. Tulokset olivat selkeät:

Kevytbetonitalon kokonaisenergiankulutus oli pienempi, vaikka sen ulkoseinän U-arvo oli nimellisesti heikompi kuin eristeharkkorakenteen.

Tämä havainnollistaa hyvin sitä, että energiatehokkuutta ei tule arvioida yksittäisten rakenneosien perusteella, vaan rakennusfysikaalisena kokonaisuutena.

Lue esimerkkilaskenta: TÄSTÄ

Myös määräykset ohjaavat kokonaisuuteen

Suomen rakentamismääräykset tarkastelevat rakennuksen energiatehokkuutta kokonaisenergiankulutuksen ja E-luvun kautta. Yksittäisille rakenneosille ei ole asetettu yleisiä enimmäisvaatimuksia, lukuun ottamatta joitakin erityistiloja, kuten puolilämpimiä tiloja (esim. U ≤ 0,60 W/m²K).

Tämä sääntely heijastaa samaa perusajatusta: hyvin suunniteltu kokonaisuus on tärkeämpi kuin yksittäinen rakenneratkaisu.

Yhteenveto

Massiivinen kevytbetonitalo ei perustu yksittäisten lukujen optimointiin, vaan:

• yksinkertaiseen ja toimivaan rakenteeseen
• tasalaatuiseen lämmöneristävyyteen
• pieniin kylmäsiltoihin
• hyvään ilmanpitävyyteen
• massiivisuuden tuomiin lämpöteknisiin etuihin

Lopputuloksena on energiatehokas, kestävä ja asumismukava kivitalo – kokonaisuus, joka toimii käytännössä, ei vain laskentataulukossa.